Fennougristista saippuaoopperaa

Tämä on ihan viihdyttävää kamaa, sekä tietysti myös hyödyllistä lukea läpi, mikäli harrastelee suomalais-ugrilaisia kieliä. Kyseessä on katsaus alan toisinaan kohtaamiin hämmentäviin, populistisiin, pseudotieteellisiin haasteisiin. Keskustelu on käyty Kaltio-lehden verkkoartikkeleissa.

Linkitän tähän pääkohdat.

• Kyösti Julku: Suomalaisten kaukaiset juuret 3/02
• Vastine: Ante ja Aslak Aikio: 'Suomalaisten fantastinen menneisyys' (syyskuu 2002)
• Vastine: Professori Kyösti Julku, Oulu: "Wie es eigentlich gewesen ist"
• Vastine: Ante ja Aslak Aikio: 'Mikä oli todistettava' (8.10.2002)

Koko keskustelu on luettavissa täällä.

Uutta kurssia pukkaa

Olin tänään ensimmäisellä Sukupuoli ja kansalaisuus -kurssin luennolla. Asiasisältö vaikuttaa jännältä, mutta kylläpä jäi hämmentyneet fiilikset taas.

Opettaja Paula Kuosmasen tapaan kurssi jaettiin keskusteluryhmiin ensimmäisellä luennolla. Opiskelijoita oli noin 20, ja ryhmistä piti tulla neljän, viiden hengen suuruisia. Kurssilla on sattumalta neljä (itseni tällä kertaa mukaan lukien) miestä. Opettaja kysyi meitä kaikkia aprikoivasti silmäillen, haluaisimmeko muodostaa miesryhmän.

Miksi ihmeessä? Kukaan ei oikein ihmetteleviä ääntelyitä lukuun ottamatta vastannut mitään. Tähänastisilla naistutkimuskursseilla on kuitenkin opittu teoretisoimaan ja kyseenalaistamaan sukupuoliin liittyviä odotuksia ja niissä nähtyjä ominaisuuksia. Miksi pitäisi naistutkimuskurssilla ehdoin tahdoin sukupuolittaa jotain asiaa, jonka sukupuolittamiselle on vaikea nähdä arvoa? Onko nyt ihan oikeasti syytä olettaa, että pelkistä ns. miehistä koostuva ryhmä saisi jotenkin tiivistettyä ja tuotua julki jotain "miesnäkökulmia", jotka eivät pääsisi esiin sekaryhmissä? En uskaltanut kysyä opettajalta, miksi tämä ehdotti miesryhmää perustettavaksi. Pitää ehkä udella hänen tarkoitusperiään myöhempänä ajankohtana.

No, päädyin sitten sekaryhmään, jonka eräs aikuisopiskelijajäsen sitten luennon päätteeksi kommentoi, että onpas kiva saada miesnäkökulmaa tähän ryhmään. Tähän minä sitten tapani mukaan jotain sellaista, että "ai, olenko minä mies?" Täti naurahtaa, toteaa "no olet!" mutta vakavoituu heti, katsahtaa ruumistani ylös alas kuin varmistaakseen tulkintansa, nousee, ja alkaa keräillä papereitaan.

(Onpas nyt hankalaa miettiä upotettujen lainausten välimerkittämistä, joten en viitsi edes yrittää.)

Miksi miesidentiteetti vituttaa niin saatanasti? Kliseistä on sanoa, että ahdistaa, kun väkisin työnnetään lokeroon lupaa kysymättä.

Muutenkin olen tässä miettinyt, että naiseksi pääseminen on hyvin tarkoin kriteerein vartioitu. Uutisissa viime päivinä velloneen juoksija Caster Semenyan tapaus on hieno esimerkki tästä. Jos ei ihmisellä ole tarpeeksi feminiiniset ruumiin tuntomerkit, kukaan ei usko naiseksi. Sama juttuhan koskee transnaisia, joita kukaan ei suostu uskomaan (tai ainakaan puhuttelemaan) naisiksi ennen kuin sukupuolielimet on tarpeeksi hyvin piilotettu tai kirurgisesti poistettu, ääni harjoiteltu sopivan korkuiseksi, parta poistettu laserilla, hiukset kasvatettu ja silikonit asennettu. Sen sijaan geneerisen muodoton ihminen luetaan naps vain mieheksi, vaikka kyseisen ihmisen sukupuoli-identiteetti ei olisikaan mies. Ja sekös vituttaa, varmasti eniten niitä, joilla ylipäätään on sukupuoli-identiteetti.

Antropomorfinen elintarvike

<@Zet> tapasin tänään Uudella ylioppilas-
       talolla maitotölkin, joka on ollut
       yliopistolla kauemmin kuin minä
<@Zet> sen pääaine näytti olevan jotain
       mikrobiologiaa
<@Zet> graduvaihe menossa
<@A> Juttelitteko te kauan?
<@Zet> sille tuli kiire viemäriin
<@Zet> se oli alottanut opinnot jo 2002,
       joten en ihmettele
<@A> Ehkä se oli sitä mieltä, että tieteellä
     ei  ole yliopistossa enää tulevaisuutta.
<@Zet> ainakaan mikrobiologialla humanistien
       jääkaapissa
<@B> Humanistisessa ilmeisesti ei ollut
     tarpeeksi hyvät työllisyysnäkymät, jos
     se kerta vaihtoi LVI-alalle.
<@Zet> jep

How do you talk about time without talking about space?

In most (all?) languages people talk about time in spatial metaphors. We have things like "a long time". Events in the future are "ahead" or "in front", and things in the past are... in the "past" or "behind". In the Finnish language the very words "future" and "past" are based on the spatial verbs 'come' and 'go': tulevaisuus 'that which is coming' and menneisyys 'that which has gone'.

This tendency of looking at time is also inter-connected with the metaphor of life as a journey ("I'm at a crossroads") and other Lakoffian "conceptual metaphors".

What I want to know is, are these tendencies just useful analogies that make sense and thus occur a lot in different languages, or are they inevitabilities built into the very fabric of the Chomskyan Universal Grammar? Is there a language that has no or very little overlap between concepts of spatial and temporal "long"? After all, even in English and Finnish we have pairs like further along / later, here / now and kauempana / myöhemmin.

Tästä tuli paha mieli koko loppupäiväksi

Kaks plus keskustelu: Mies perhepäivähoitajana?

Dear Motion Picture Industry

There is this film I would like to see called Food, Inc. All of the Internet is abuzz over it with bloggers recommending it to each other. I would like to take them up on this recommendation.

But I can't, because the global capitalist machine has decided that I don't really need to. According to the IMDB, the film is not even in theatrical circulation anywhere but Hong Kong, USA, Canada and Singapore (as of time of writing).

Food, Inc. was first released at a film festival in Toronto, Canada on September 7, 2008. In July of the following year, there are no screenings in Europe at all. The DVD isn't going to be released until November 2009, according to Amazon. That is more than a year after the initial release! I bet it's just going to be just the North American print with region code restrictions to try to keep people from ordering it overseas.

Dear Motion Picture Industry, why do you insist on sucking so hard? I try to play along with this stuff because I want to reward makers of interesting films by throwing money at them. I want to do the right thing. All this crap you keep pulling just makes it pretty damn hard.

This is 2009! We have global economy with efficient cargo transit systems which enable us to buy stuff from abroad and have it shipped anywhere. Even that is a little dated because there is also the Internet which allows nearly instant circulation of digital representations of stuff such as "movies" and "money". Considering this incredible infrastructure exists, why am I sitting here in front of my computer trying to exchange some of my money to some of your content, only to find it impossible? Why do you so spectacularly fail to engage me and my fellow non-North Americans as consumers?

Oh well. Like in any of life's disappointments, I try to look at the bright side: there's always BitTorrent. (The DVD will probably be leaked before November, and hey, maybe the powers that be who control what gets screened in Finnish cinemas might decide to pick up Food, Inc.)

Bacteriological Linguistics

Awesome insight into cutting edge bacteriology, epidemiology and the very fabric of multicellularity. Truly psychology is just applied biology is just applied chemistry.



Bonus points for spotting the blatantly "conventional" gender representation.