Hassu konditionaalin perfekti

"Kui oleksime samasuguse õnnetuse läbi teinud 20 aastat tagasi, siis vaevalt me ellu jäänuks."

Edellinen siis suomeksi: "Jos olisimme joutuneet 20 vuotta sitten samanlaiseen onnettomuuteen, tuskin olisimme jääneet eloon."

Tässä on nyt viron jäänud-partisiippiin lykätty konditionaalin tunnus -ks- perään tuommoiseksi kliitiksi, vähän niin kuin suomeksi sanoisi "*eloon jäänyeisi". Yhtä hyvin viroksi voi sanoa "ellu jäänud oleks(ime)". En kyllä edes tiennyt, että virossa voi tehdä tämmöisiä temppuja. Ihan siistiä.

Naiste nägemus grillimisest

Ma olen juba pika aja jooksul mõelnud, et grillimine on (sotsiaalses mõttes) natuke imelik toidu valmistamise mood. Nagu grillimine oleks ainud mehelik viis süüa teha, sest see tegeleb tule ja suurte lihakamakatega. See jutt siin räägib sellest, kuidas mina grillimise ja stereotüüpilise meeste süüa tegemise näen. Naersin.

Puuroleuka

Seuraa päivän lingvistinen kevytihmettely.

Lõug on viroa ja tarkoittaa 'leukaa'. Pudrulõug on jonkinlainen haukkumasana, tarkkaan käännettynä 'puuroleuka'. Lisäksi voidaa uhata väkivallalla: kas sa tahad lõuga saada? eli 'haluuks turpaas?' (tarkkaanottaen 'haluatko leukaan saada?').

Vanha virolainen sananlasku

23:17 < A> vaata B asi on selles et 
           kui mees on ehitanud 1000 
           silda ja imenud ühe korra türa 
           siis on ta türaimeja mitte 
           sillaehitaja
23:17 < B> lol

"Asia on niin, että jos mies on rakentanut tuhat siltaa ja imenyt yhden kerran kullia, hän on kullinimijä eikä sillanrakentaja."


Fenno-ugristisesti mielenkiintoisen letkauksesta tekee se, että viron kielen sana türa merkitsee tässä (alatyylisesti) siitintä, minkä lisäksi suomen kielen sanat kulli ja mulkku ovat aiemmin tarkoittaneet tyrää!

(Lähde: Suomen sanojen alkuperä, SKS.)

Vihreää kielipolitiikkaa?

Googlettelin tässä ihan muita asioita ja eksyin Vihreiden sivuille. Hoksasin sivun vasemmasta alalaidasta, että Vihreiden vuoden 2008 kunnallisvaaliohjelma on julkaistu suomen lisäksi myös somaliksi, viroksi, englanniksi, pohjoissaameksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Siistiä.

Slängi sõnaraamat

Perjantaina Siulan mustassa perjantaissa huvituimme pläräilemällä Huoneelta löytynyttä viron kielen slangisanakirjaa. Muistin kirjan hetki sitten ja päätin vähän googlettaa. Kirja on näemmä saatettu myös nettimuotoon, josta voi tehdä hakuja! Siistiä.

(An online, searchable edition of "Esimene eesti slängi sõnaraamat", an Estonian slang dictionary.)

Saamattomuutta

Tänään olisi ollut Kielikeskuksen venäjän alkeiskurssin luento klo 10–12, mutta enpäs nyt sitten taas jaksanut mennä. Uskottelen itselleni, että pysyn vielä kärryillä ala-asteella hankkimani erittäin hataran pohjatiedon avulla. Onhan kyllä niinkin, että kurssilla ei ole juuri tähän mennessä ehditty muuta tehdä kuin jankuttaa kyrillisiä aakkosia, jotka kyllä osaan jo ihan hyvin. Muuten kyllä kielitaito melko lailla rajoittuu siihen, että я Туомо, добрый ден.

Eilen sen sijaan olin Kielikeskuksen ruotsin luennolla. Jotenkin tokkurassa alkusyksyllä klikkailin Oodista kaikenlaisia kursseja, joita arvelin tarvitsevani. Tulinkin sitten ilmoittautuneeksi sellaiselle ruotsin kurssille, joka valmentaa sitä varsinaista "pakkoruotsikurssia" varten, joka kuuluu tiedekunnan yhteisiin opintoihin. No ei se mitään, sillä vaikka keskipitkästä ruotsista E:n aikoinaan kirjoitinkin, en ole sen koommin sitä kovin paljoa käyttänyt.

Niin, siellä luennolla sitten opettaja kiinnitti huomiota siihen, että vaikka ruotsissa ja monissa sen sukukielissä on erikseen sanat son ja dotter, suomessa on vain poika ja tytär. Kuulemma oli lukenut, että monissa kielissä on erikseen miespuolista jälkeläistä tarkoittava sana, mutta naispuolista tarkoittavaa taas ei. Jännä homma.

Muistin tämän jutun nyt sitten äsken ja nappasin Suomen sanojen alkuperän hyllystä. Sen mukaan tytär (läntisissä murteissa ja eräissä sukukielissä tü(v)är) on balttilainen lainasana, ja sen sukukielivastineet eivät aina edes tarkoita tismalleen naispuolista jälkeläistä. Esimerkiksi virossa tütar ja tüdruk merkitsevät yksinkertaisesti 'tyttö, neito'. Tämä jostain balttilaisesta (kanta?)kielestä lainattu sana on SSA:n mukaan samaa perua kuin nykyindoeurooppalaiset sanat dotter, Tochter ym.

Ehkä suomalais-ugrilaisissa kielissä ei ole ollut alkujaan ollenkaan tällaisia jälkeläissanoja. Monissa suomen murteissahan vieläkin tavataan kysellä "kenenkäs tyttöjä sinä olet?" Ainakaan pohjoissaamessa ei käsittääkseni ole spesifejä jälkeläissanoja: bárdni 'poika' ja nieida 'tyttö, neito' ovat käytössä sekä yleisesti pojista ja tytöistä että jälkeläisyyssuhteista. Enempää sukukieliä ja aihetta koskevaa tutkimusta tuntematta ei kyllä uskalla väittää kovin tomerasti.

Viimeviikkoinen demonstratiivijäänne

Olin viime viikon tiistaina suomalais-ugrilaisen laitoksen viron kielen keskustelu- ja kirjoituskurssin ensimmäisellä luennolla. Eräistä henkilökohtaisista syistä, joita älköön tässä eriteltäkö, olin koko viime viikon kovin vetämättömissä ja käytännössä totaalisen kykenemätön pienryhmäopetukseen ja varsinkin juttelemaan ventovieraiden kanssa sellaisia teennäisiä asioita, joita vieraiden kielten kursseilla tavataan jutella.

Keskustelu- ja kirjoitusluento onnistui kuitenkin ilahduttamaan materiaalillaan, joka koostui kahdesta Õpetajate leht -lehdessä julkaistusta artikkelista (Aru: Raamatud, portfell ja mootorratas [30.5.2008]; Kokamägi: Teadsin juba väiksena, et minust peab saama kunstnik [13.6.2008]). Aiheeltaan ja tyyliltään ne edustivat tyypillistä aikakauslehtimäistä human interest -huttua, mutta kiinnitin huomiota kahteen riemastuttavaan leksikaaliseen ilmiöön. Molemmissa artikkeleissa vilahtaa suomen tuo-sanaa vastaava demonstratiivipronomini too, jota virallisesti sellaisenaan ei ole virossa säilynyt ainakaan yleiskielessä. SSA:n¹ mukaan too olisi sellaisenaan käytössä vain eteläisissä murteissa. (Fiksumpaa lähdettä en ole tullut etsineeksi.)

Viroa lukeneet tietävät, että kontrastina suomen demonstratiivistolle tämä, tuo, se virossa on vain yksi pronomini: see 'se'. Spatiaalisessa demonstratiivideiksiksessä tehdään lisäksi kaksijakoinen erottelu: siin 'tässä' ja seal 'siellä, tuolla'. Adverbiaaleja voidaan yhdistää see-sanan kanssa täsmentiminä: see siin 'tämä', see seal 'se siellä, tuo'.

No niin, artikkeleissa siis vilahteli too. Lainaan molemmat virkkeet kokonaisuudessaan ja korostan esiintymät lihavoinnilla.

"Juuresolev pilt on tehtud Tallinnas Võidu väljaku kunstihoone neljandal korrusel, kus me tollal elasime."
Oma suorasukainen suomennokseni: "Oheinen kuva on tehty Tallinnan Voiton aukion taidetalon neljännessä kerroksessa, jossa me tuolloin asuimme."

"Aga tol hetkel mul seda mõistust veel ei olnud."
Suomeksi: "Mutta tuolla hetkellä minulla ei vielä ollut sitä järkeä/tolkkua." (Kirjoittaja viittaa edellä puheena olleeseen vanhemmiltaan oppimaansa elämänohjeeseen.)

Ensimmäisessä virkkeessä näemme temporaalisen demonstratiiviadverbiaalin tollal. En jaksanut nyt tähän hätään etsiskellä viron sanakirjojani, mutta sen sijaan kävin irkissä kyselemässä virolaisilta ko. sanasta. Kuulemma on olemassa sekä tollal että sellal, mutta molempien merkitys on sama. Ilmeisesti virossa siis ei ole tämän tekstistä bongaamastani too-kantaisesta jäänteestä huolimatta merkityseroa 'tuolloin'/'silloin'? (Kysymysmerkki implikoikoon, että jos vaikka ihan oikea lukija joskus tähän blogiin eksyisi, niin saisi ihan luvan kanssa kommentoida! :)

Jälkimmäisessä virkkeessä on ihan itsenäisen näköinen demonstratiiviattribuutti NP:ssä tol hetkel 'tuolla hetkellä'. Tässä on tietysti ihan ilahduttavaa nähdä too ihan vanhoissa kunnon demonstratiivipronominin syntaktisissa tehtävissä, mutta pahasti jää epäilys, että ainakaan useimmille natiiveille viron puhujille ilmauksilla tol hetkel ja sel(lel) hetkel ei välttämättä ole mitään semanttispragmaattista eroa. Kyselin hieman tätäkin irkissä, mutta koska kuulijakunta geneerisillä vironkielisillä irkkikanavilla keskellä arkiyötä ei todennäköisimmin ole kovin lingvistisesti suuntautunutta, mitään erityisen lopullista ei selvinnyt.

Minun täytyy siis etsiytyä viron pronoministon tutkimuksen pariin, jahka viitsin.

Alaviitteet:
¹SSA = Suomen sanojen alkuperä, suomen kielen etymologinen sanakirja, hakusana tuo.