Tänään tuli vastaan muuan Narvinsuonpolk. Ajattelin, että eipä tuo mitään, se on varmaan tässä aineistossa väärin kirjoitettu. Merkkasin jutun asiaankuuluvasti, että tästäpä puuttuu u perästä.
Olin väärässä. Kollega oli törmännyt useampaan -polk-loppuiseen paikannimeen. Koska tapauksia oli monta, hän alkoi ottaa selvää, mistä on kysymys.
Narvijärvi on järvi entisessä Lapin kunnassa, joka vuonna 2009 liittyi Rauman kaupunkiin. Kuntaliitosprosessissa kävi tarpeelliseksi suunnitella uudet nimet teille, joilla oli vanhassa Rauman kaupungissa ja Lapin kunnassa samat nimet. Samassa yhteydessä annettiin nimiä isolle läjälle ennestään nimeämättömiä teitä Narvijärven rannalla. Raumalaista murreylpeyttä noudattaen osa uusista nimistä sai omaleimaisen paikallisen sävyn. Seuraavassa lainaus entisen Lapin kunnan teknisen lautakunnan 27.8.2008 kokouksen pöytäkirjasta:
Narvin rannassa uusia teitä:
Narvin rannassa tiet ovat polk-loppuisia, jolloin ne on helppo yhdistää Narviin.
- Viljaranta
- Rantapankka
- Jukolanpolk
- Pyykkaljo
- Sarvalahdenpolk
- Lammilehdonpolk
- Valkkispäänpolk
- Isokarinpolk (Jukka Seikkula)
- Korplahdentie (huom. ilman i)
- Sarvannokanpolk
- Katinkedonpolk (Lepp., U-Kertt.)
- Salamakallionranta (SKR)
- Vahankivet
- Luukaksenpolk
- Hormantie
- Vähä-Kuminanpääntie
- Kesäkodinpolk
- Seikkulanranta
- Kanttorinpolk (ent.kanttorin mökki)
- Vähäkarinpolk
- Hounilahdenpolk
- Mainistonpolk
- Saturannanpolk
Valkkispäänpolk(kts. 7.)- Pasklahdenpolk
- Hurauksenpolk
- Löylypolk
- Lehtoranta
- Krapurannanpolk
- Karppisenranta
Ainakin minulle Rauman murteen tärkeimpiä erottavia piirteitä on erittäin runsas loppuheittoisuus, joka tietysti selittää -polk-tyyppiset tiennimet. Toisaalta taas se, ovatko tällaiset viralliset tiennimet mielekkäitä vai eivät, on aivan toinen kysymys. Minua yksi – muista erillään esiintynyt – katraan edustaja onnistui hämäämään, mutta onneksi kollegaani ei.
Sivumennen takerrun vielä Narvijärvi-nimeen. Koska vanhan, nyt Raumaan yhdistyneen kunnan nimi on Lappi, tulin miettineeksi mahdollista saamelaista etymologiaa. Potentiaalia tuntuisi olevan, sillä pohjoissaamen nárvi kantaa merkityksiä 'tuohen ulkokerros, hilpu; ryppy, kurttu, poimu (ihossa)' (Sammallahti, P. 1993: Saamelais–suomalais–saamelainen sanakirja). Olisikohan Narvijärvi siis "kurttujärvi"? Järvessä on ainakin paljon niemiä, jotka saavat sen kartalla näyttämään jokseenkin "poimukkaalta". En osaa kyllä sanoa tämän nimeämisperusteen todennäköisyydestä oikein mitään.
Lisäksi Google Mapsin mukaan järvessä on saari nimeltä Kainussaari, jolle en itse löydä mitään läheskään sopivaa etymologiaa pelkästään pohjoissaamen sanakirjaa pläräämällä. Sen sijaan saarta on näemmä käsitelty Virittäjän vuosikerrassa 1950 sivulla 283! Jahka pääsen johonkin noin kaukaa menneisyydestä Virittäjiä arkistoivaan kirjastoon, käyn katsomassa, ja raportoin löydöksen. Mikäli lukijaa kiinnostaa, voi hän toki sen itsekin tehdä, missä tapauksessa olisi tietysti älyttömän kiva, jos hän käväisisi tuon maininnan meille muille kertomassa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti