Namnam

Inspiroiduin hieman jälkikäteen Siulan fuksiaisten makaronisalaatista. Modifioin sitä hieman, ja kulhoon syntyi sekamelska seuraavia:

• makaronia
• jotain ihme ruukkusalaattia
• paprikaa
• kurkkua
• maissia
• kikherneitä
• aurinkokuivattua tomaattia
• keräkaalia
• paprikatäytteisiä oliiveja
• punasipulia

Annosteltaessa vielä loraus hamppuöljyä ja seesaminsiemeniä maun mukaan.

Orgasmin deiksis

Pläräilin tässä pohjoissaamen sanakirjaa ja kävin läpi tulla-verbin eri merkityksien käännöksiä. 'Häneltä tuli' on saameksi sus manai eli tarkkaanottaen 'häneltä meni'.

Ainakin englannissa I came ja suomessa minä tulin tai minulta tuli ovat kiertoilmauksia orgasmin saamiselle. Saamessa tapahtumaa tarkastellaankin näemmä verbideiktisesti vähän eri tavalla.

Mitäs muita erikoisia orgasmi-ilmauksia hypoteettinen lukija tuntee maailman kielistä?

Saamattomuutta

Tänään olisi ollut Kielikeskuksen venäjän alkeiskurssin luento klo 10–12, mutta enpäs nyt sitten taas jaksanut mennä. Uskottelen itselleni, että pysyn vielä kärryillä ala-asteella hankkimani erittäin hataran pohjatiedon avulla. Onhan kyllä niinkin, että kurssilla ei ole juuri tähän mennessä ehditty muuta tehdä kuin jankuttaa kyrillisiä aakkosia, jotka kyllä osaan jo ihan hyvin. Muuten kyllä kielitaito melko lailla rajoittuu siihen, että я Туомо, добрый ден.

Eilen sen sijaan olin Kielikeskuksen ruotsin luennolla. Jotenkin tokkurassa alkusyksyllä klikkailin Oodista kaikenlaisia kursseja, joita arvelin tarvitsevani. Tulinkin sitten ilmoittautuneeksi sellaiselle ruotsin kurssille, joka valmentaa sitä varsinaista "pakkoruotsikurssia" varten, joka kuuluu tiedekunnan yhteisiin opintoihin. No ei se mitään, sillä vaikka keskipitkästä ruotsista E:n aikoinaan kirjoitinkin, en ole sen koommin sitä kovin paljoa käyttänyt.

Niin, siellä luennolla sitten opettaja kiinnitti huomiota siihen, että vaikka ruotsissa ja monissa sen sukukielissä on erikseen sanat son ja dotter, suomessa on vain poika ja tytär. Kuulemma oli lukenut, että monissa kielissä on erikseen miespuolista jälkeläistä tarkoittava sana, mutta naispuolista tarkoittavaa taas ei. Jännä homma.

Muistin tämän jutun nyt sitten äsken ja nappasin Suomen sanojen alkuperän hyllystä. Sen mukaan tytär (läntisissä murteissa ja eräissä sukukielissä tü(v)är) on balttilainen lainasana, ja sen sukukielivastineet eivät aina edes tarkoita tismalleen naispuolista jälkeläistä. Esimerkiksi virossa tütar ja tüdruk merkitsevät yksinkertaisesti 'tyttö, neito'. Tämä jostain balttilaisesta (kanta?)kielestä lainattu sana on SSA:n mukaan samaa perua kuin nykyindoeurooppalaiset sanat dotter, Tochter ym.

Ehkä suomalais-ugrilaisissa kielissä ei ole ollut alkujaan ollenkaan tällaisia jälkeläissanoja. Monissa suomen murteissahan vieläkin tavataan kysellä "kenenkäs tyttöjä sinä olet?" Ainakaan pohjoissaamessa ei käsittääkseni ole spesifejä jälkeläissanoja: bárdni 'poika' ja nieida 'tyttö, neito' ovat käytössä sekä yleisesti pojista ja tytöistä että jälkeläisyyssuhteista. Enempää sukukieliä ja aihetta koskevaa tutkimusta tuntematta ei kyllä uskalla väittää kovin tomerasti.

Haluan kameran

Etenkin nyt ruska-aikaan harmittaa, kun en omista kunnollista kameraa. Tykkään hirmuisesti valokuvata.

Lisäksi kameran avulla voisin ilahduttaa (tai šokeerata) sinua, arvon hypoteettinen lukija, ottamalla kuvia tekemistäni safkoista. Eilen tein oikein värikästä ja herkullista soijasuikalewokkijuttua, jonka kaveriksi keitin ison kasan kvinoaa. Nyt taas syön kikherneitä suoraan tölkistä perunasalaatin ja tabascon kera. Nam.

Piilukko

Kaikki lienevät ainakin kuulleet jossain termin 'piilukkokivääri'. Tänään koin hämmennyksensekaisen valaistumisen hoksatessani seuraavan seikan: 'pii-lukko' on yhdyssana (eng. flintlock)!

Luin nimittäin pitkästä aikaa sfnet.keskustelu.kieli-ryhmän höpinöitä. Piilukkokivääreistä tuli puhe viestiketjussa, jossa pohditaan 'käsiaseen' merkitystä ja sen muutoksia.

Suomen poliisi tarkkailee koko Internetiä

Uusi Suomi: ”Poliisi tarkkailee nyt ihan kaikkea netissä”

Suomen poliisi ei olekaan mikään ihan turha virasto.

Paluu saamen opiskeluun

Opiskelin viime lukuvuoden aikana pohjoissaamen perus- ja jatkokurssin ja yhden kurssin inarin- ja koltansaamea kutakin. Maanantaina alkoi vielä yksi pohjoissaamen kurssi ja tänään vielä toinen. Olen tullut siihen tulokseen, että tämähän vaatii ihan panostusta taas kerran.

Ensiksikin maanantaina minulle valkeni, etten ole missään vaiheessa opetellut pohjoissaamen konditionaalia. Onneksi se ei ollut vaikea oppia: astevaihteluverbeille -š- ja muille -ivčče-. Hálid-ivčče-n fitnat Sámis, jos mus l-ivčči-i ruhta ja áigi — 'Haluaisin käydä Saamenmaalla, jos minulla olisi rahaa ja aikaa'. Maid don dasa daja-š-it? — 'Mitä sinä siihen sanoisit?'

Yksi juttu kyllä vähän harmittaakin nyt. Olin ihan unohtanut yhden pohjoissaamen verbimorfologian erittäin tärkeän seikan, joka on samalla mielestäni yksi kiehtovimpia: "verbigenetiivin". Otetaan infinitiivi – vaikkapa vázzit ['vædtsi^ht]¹ 'kävellä' – poistetaan siitä infinitiivin tunnus ja muutetaan vartalo heikkoon asteeseen: vácci- ['væt:si-]. Näin meillä on ns. verbigenetiivi, joka tarkoittaa esimerkiksi 'kävellen'. Mannen dohko vácci 'menin sinne kävellen'.

Enpäs muuten ole ihan varma, miten verbigenetiivi muodostetaan paritontavuisista ja supistumaverbeistä. Pitääkin pläräillä kirjoja kotona. Nyt jatkan webbismurffailua vielä vajaan tunnin ennen Ihmisen evoluutio -luentoa. Enkä ole taaskaan jaksanut tehdä viime kerrasta luentopäiväkirjaa.

Alaviitteet

¹ Näissä foneettisissa luonnehdinnoissa ['vædtsi^ht] ja ['væt:si-] siis [dts] ja [t:s] ovat geminaatta-affrikaattoja. Ensimmäinen /zz/ on "puolisoinnillinen", yleensä alusta soinnillinen ja lopusta soinniton, toinen /cc/ taas kokonaan soinniton. Olen vähän epävarma IPAn käyttäjä, niin ajattelin tänne alas selvennellä. Niin ja se [^ht] on preaspiroitunut [t] — eikä ole edes tavatonta, että nopeassa puheessa klusiili jää kokonaan pois ja tilalla kuuluu pelkkä [h]. Monissa murteissa muuten tuo /á/ ääntyy pikemminkin [a:] kuin [æ].

************************

Illalla on Siulan leffakerho jee. Ehkä siellä on kivoja fukseja jee.