Enpä ole pitkään aikaan kirjoittanut ihan muuten vaan. Tästä uhkaa tulla ns. asiantuntijablogi, jossa vain mietitään juttuja eikä yhtään fiilistellä tyyppejä. Korjataan vähän asiaa.
Täytin tässä äsken vuosia ja tuli älyttömän vanha olo. Olen viettänyt viime aikoina paljon aikaa peilin edessä tuijotellen harmahtavaa parranväriä, joka naamasta paistaa, vaikka kuinka tarkkaan käyttäisi höylää. Vanhemmiltani tuli kiva synttärikortti, jossa on mukana valokuva kymmenvuotiaasta itsestäni. Kyllä, minulla oli näin helvetin kummallinen hiusraja jo pentuna. Hyvä kai se sentään omalla tavallaan.
Viime aikoina olemassaoloani eniten hallinnut tunne on varmaan ollut turhautuminen siihen, kuinka kaikki on aina kesken, enkä saa mitään aikaan. Eniten hommat tietysti konkretisoituvat esseinä, jotka ovat aloittamista vaille valmiit, mutta lisäksi olen himoinnut alati halpenevia ulkoisia kovalevyjä. Mutta mitä semmoisella tekee ihminen, joka ei koskaan tee mitään tietokoneella? Tuollaiselle olisi tarvetta semmoisella ihmisellä, joka valokuvaisi jatkuvasti tai säveltäisi musaa tai koodailisi tai piirtäisi tai muuten olisi tuottelias. Mutta en minä koskaan saa mitään aikaiseksi. Musiikkia ja elokuvia tietysti internetistä saa ja ne vievät levytilaa, mutta nykyajan liittymillä melkeinpä kaikki mahdollinen on on-demand, eikä niin ole tarvetta koota kaikkea sisältöä omille tallennusmedioille himaan. Aika sama vaikka jotain imuroitua multimediaa häviäisikin hypoteettisessa kovalevyrikossa vaikkapa. Omien tuotosten menetys vituttaisi enemmän.
Niin, olen kohta humanististen tieteiden kandidaatti! Nopat on suoritettu, ja nyt enää odottelen, että yleisen kielitieteen byrokratia saa aikaiseksi kokonaisuusmerkinnän ja sitten vain ilmoittaudun publiikkiin. Pieni aikaansaamistyydytyksen pilkahdus on siis tämänkin organismin vaelluksessa näkyvissä.
Gradustakin on vaihteeksi ihan varteenotettavia ideoita. Pitäisi varmasti jo käydä jotain syventävien opintojen HOPS-keskusteluja jonkun tyypin kanssa. Haluaisin myös jo tietoa tulevan lukuvuoden graduseminaareista, mutta laitoksen kotisivut ovat tuon infon suhteen kitsaat. Voihan tietysti olla, ettei niistä kukaan tiedä vielä mitään...
Semmoisesta muuten tulee hyvät fiilikset, kun eksplikoi tärkeille ihmisille, mitä ajattelee heistä. Tulee semmoista selkeyttä elämään ja ylipäätään kiva mieli. Etenkin jos vielä tärkeät ihmiset vastavuoroisesti eksplikoivat ja ajatukset ovat samankaltaiset.
np. Chalice – Ühendatud inimesed (kõmm kõmm koos Martiniga)
Computers, photos, vegan food, existential angst, linguistics, all things queer.
27.3.2010
1.3.2010
Produktiivista sananmuodostusta
<@A> tarttis kyl olla joku sana yllätyksen
vastakohdalle
<@A> joku asia joka tapahtuu täysin odotetusti
<@B> allatus
Kampa ja sen pii(ki)t
Julkaistu Siulaset-lehden numerossa 1/2010. Juttu aloittaa lehdessä uuden etymologiapalstan.
Fennisteille ja fennougristeille ovat tunnettuja lukuisat suuret ja elähdyttävät etymologiset kertomukset, joita kielihistorialuennoitsijat silmät kiiluen anekdootteina viljelevät. Eräs hartaimmin kerrotuista on tarina siitä, miten myöhäiskantasuomalaiset lakkasivat suurimmaksi osaksi käyttämästä kantauralilaista piitä (< *pi̮ŋi̮) ja ottivat tilalle kantabaltista lainatun hampaan. Piitä tapaa itämerensuomessa nykyään lähinnä haravista, äkeistä ja sen sellaisista, kun taas ihmisten ja eläinten suissa ja kellojen rattaissa on hampaita.
Harvemmin tulee mainituksi, että tarinassa on myös eräs hauska sivujuoni. Myös kantagermaanien mielestä oli näet kätevää nimittää piikikästä esinettä – kampaa – hampaasta johdetulla sanalla. Germaanisissa nykykielissä esiintyy muun muassa ru. kam ja eng. comb. Suomen kampa on laina muinaisskandinaavisesta sanasta *kambr (: kamba), joka taas on perua kantagermaanisesta muodosta *kambaz.
Nykyliettuassa on žam̃bas 'reuna, laita, hirrennurkka' (< kantabaltoslaavin *zamba-). Slaavilaisella puolella on esim. venäjässä vastine zub 'hammas'.
Sekä baltoslaavin *zamba- ja kantagermaanin *kambaz että näistä ja niiden jälkeläisistä itämerensuomeen lainatut sanat periytyvät lopulta yhdestä ja samasta indoeurooppalaiseen kantakieleen rekonstruoidusta vartalosta *ǵómbʰos 'hammas; hampaisto; hampaan kaltainen ulkonema'. Rekonstruoidut merkitykset vaihtelevat hieman eri lähteissä.
Fennisteille ja fennougristeille ovat tunnettuja lukuisat suuret ja elähdyttävät etymologiset kertomukset, joita kielihistorialuennoitsijat silmät kiiluen anekdootteina viljelevät. Eräs hartaimmin kerrotuista on tarina siitä, miten myöhäiskantasuomalaiset lakkasivat suurimmaksi osaksi käyttämästä kantauralilaista piitä (< *pi̮ŋi̮) ja ottivat tilalle kantabaltista lainatun hampaan. Piitä tapaa itämerensuomessa nykyään lähinnä haravista, äkeistä ja sen sellaisista, kun taas ihmisten ja eläinten suissa ja kellojen rattaissa on hampaita.
Harvemmin tulee mainituksi, että tarinassa on myös eräs hauska sivujuoni. Myös kantagermaanien mielestä oli näet kätevää nimittää piikikästä esinettä – kampaa – hampaasta johdetulla sanalla. Germaanisissa nykykielissä esiintyy muun muassa ru. kam ja eng. comb. Suomen kampa on laina muinaisskandinaavisesta sanasta *kambr (: kamba), joka taas on perua kantagermaanisesta muodosta *kambaz.
Nykyliettuassa on žam̃bas 'reuna, laita, hirrennurkka' (< kantabaltoslaavin *zamba-). Slaavilaisella puolella on esim. venäjässä vastine zub 'hammas'.
Sekä baltoslaavin *zamba- ja kantagermaanin *kambaz että näistä ja niiden jälkeläisistä itämerensuomeen lainatut sanat periytyvät lopulta yhdestä ja samasta indoeurooppalaiseen kantakieleen rekonstruoidusta vartalosta *ǵómbʰos 'hammas; hampaisto; hampaan kaltainen ulkonema'. Rekonstruoidut merkitykset vaihtelevat hieman eri lähteissä.
Lähteet
- Itkonen, E.; Kulonen U.-M. ym. (toim.) 1992: Suomen sanojen alkuperä 1. SKS, Helsinki.
- Kulonen, U.-M. ym. (toim.) 1995: Suomen sanojen alkuperä 2. SKS, Helsinki.
- Fortson, B. W. 2004: Indo-European language and culture: an introduction s. 366. Blackwell, Oxford.
- Ringe, D. A. 2006: From Proto-Indo-European to Proto-Germanic s. 146. Oxford University Press.
- Wiktionary, sana-artikkeli kambr: http://en.wiktionary.org/wiki/kambr
31.1.2010
Rajageminaatiottomia e-loppuisia sanoja
Kehittelin joskus erääseen toiseen paikkaan listaa suomen kielen ortografisesti e-loppuisista sanoista, joissa ei ole loppukahdennusta eli rajageminaatiota. Ajattelin panna sen tännekin. Ilmiselvät aivan eiliset lainasanat ja muut triviaalihkot tapaukset ovat sulkeissa. Keksiikö lukija vielä lisää?
Lista on askarruttavan lyhyt...
- nalle
- pelle
- nukke
- kaase ('kaaso', murt.)
- saame
- kolme (useimmissa[?] murteissa)
- (psyyke)
- (siitake)
- (single)
- (erisnimiä kuten Anne, Ville...)
Lista on askarruttavan lyhyt...
20.1.2010
Tuote
Helsingin Rautatieasemalla rempseän simpsakka tuote-esittelijätyöntekijänaishenkilö lykkäsi kouraani alumiinitölkin ja sanoi sitä "Hartwallin uudeksi energiajuomaksi". Tarkistettuani ainesluettelosta litkun olevan vegaanista kelpuutin tölkin ja jatkoin matkaani. Nyt kun olen sen hörppinyt naamaani, ryhdyin tutkimaan tölkkiä tarkemmin. Tölkin paraatikyljellä on jokseenkin tämännäköistä:
Kyljelleen kirjoitettu pienenpieni printti tarkentaa:
En ole vähään aikaan katsellut saati miettinyt ainesosaluetteloita. Olen kuitenkin ollut huomaavinani, että E-koodien käyttö alkaa vähentyä, tai ainakin alkaa tulla trendikkäämmäksi tietynprofiilisissa tuotteissa kirjoittaa aineitten nimet ennemmin auki. Esimerkiksi sitruunahappoa olisi voinut kutsua myös E330:ksi tai E331:ksi, kumpi tässä juomassa sitten onkaan kyseessä. Stabilointiaine pektiinikin on usein listattu E440:na.
Ekstraktit olivat muuten ennenvanhaan uutteita. Guaranauute on kyllä tässäkin uute, mutta muut -ekstrakteja. Vähän pöhköä.
Täytyy sanoa, että guanabana on minulle täysin uusi hedelmä. En ole koskaan kuullutkaan moisesta. En oikein nyt tiedä, onko sille edes olemassa mitään muuta, suomenkielistä nimeä. Ruotsiksi se näyttäisi olevan taggannona, vaikka tölkin ruotsinkielisessä selosteessa lukeekin "DRYCK MED KOFFEIN OCH GUANABANASMAK". Oli miten oli, guanabanaa sinänsä ei mainita ainesosaluettelossa. Se on piilotettu "luontaisiin aromeihin", mitä se sitten tarkoittaakin. Koska aromi on "luontainen", sen varmaan voisi jopa olettaa olevan oikeasti peräisin oikeasta guanabanahedelmästä. Jos se olisi laboratoriossa syntetisoitu, sitä kai sanottaisiin "luontaisenkaltaiseksi aromiksi". Mutta tiedäpä näistä...
Ja niin, tuo tölkissä isolla komeileva makuaine "SEA-BUCKTHORN" on todella suomeksi tyrni. En oikein tiedä, kumpi sana energiajuoman makuaineena on luotaantyöntävämpi. (En juuri pidä tyrnistä.)
Kokonaisuudessaan tuote on aika hämmentävä. Esittelijä sanoi sitä "Hartwallin uudeksi energiajuomaksi", mutta itse asiassa resepti ja kaiketi koko tuote on tämän South Beach Beverage Companyn (joka ilmeisesti kuuluu PepsiCo-konserniin), ja Hartwall vain tuo sitä maahan. Juoman valmistus ja oletettavasti kai tölkityskin tapahtuu Hollannissa. Suomeksi tölkissä lukee mainitut tuoteselosteet, ravintosisältötaulukko, pieni kuluttajapalvelun leima puhelinnumeroineen sekä "PANTTI PANT 0,15 €". Kaikki varsinainen pakkauksen suunnittelijan kuluttajan luettavaksi tarkoittama mainosteksti on englantia. Miksi näin pitää olla, vaikka tölkkiä on joka tapauksessa täytynyt lokalisoida pakollisten osien (kuten ainesosaluettelon) takia? Ei kai olisi ollut aivan valtavan suuri lisäkustannus vielä kääntää muutkin tekstit? (Etenkin, kun Hartwallin omalla tuote-esittelysivulla on jo näemmä päästy ihan kivaan alkuun.)
Vastakkaisella puolella on pitkä englanninkielinen höpötys siitä, mistä eksoottisista maailmankolkista mikäkin hassunniminen aine on kotoisin.WITH NATURAL
INGREDIENTS
SoBe™
Pure Rush
ENERGY DRINK
GUANABANA
GINSENG
GUARANA
YERBA MATE
SEA-BUCKTHORN
Kyljelleen kirjoitettu pienenpieni printti tarkentaa:
GUANABANANMAKUINEN KOFEIINIPITOINEN JUOMA. Korkea kofeiinipitoisuus (32mg/100ml). Ei suositella lapsille, raskaana oleville eikä kofeiiniherkille henkilöille. Käyttösuositus enintään 4 tölkillistä päivässä. AINEKSET: Vesi, sokeri, hiilidioksidi, happo (sitruunahappo), luontaiset aromit [toim. huom. näitä ei ilmeisesti tarvitse eritellä, joten niihin voi periaatteessa kätkeytyä epävegaanista kamaa], stabilointiaine (pektiini), kofeiini, yerba mate -ekstrakti (Ilex paraguariensis), guaranauute (Paullinia cupana), tyrniekstrakti, panax ginseng -ekstrakti, väri (betakaroteeni). – – MAAHANTUOJA: Oy Hartwall Ab, 15101 Lahti. LUPA: South Beach Beverage Company Inc. Valmistettu Hollannissa.
En ole vähään aikaan katsellut saati miettinyt ainesosaluetteloita. Olen kuitenkin ollut huomaavinani, että E-koodien käyttö alkaa vähentyä, tai ainakin alkaa tulla trendikkäämmäksi tietynprofiilisissa tuotteissa kirjoittaa aineitten nimet ennemmin auki. Esimerkiksi sitruunahappoa olisi voinut kutsua myös E330:ksi tai E331:ksi, kumpi tässä juomassa sitten onkaan kyseessä. Stabilointiaine pektiinikin on usein listattu E440:na.
Ekstraktit olivat muuten ennenvanhaan uutteita. Guaranauute on kyllä tässäkin uute, mutta muut -ekstrakteja. Vähän pöhköä.
Täytyy sanoa, että guanabana on minulle täysin uusi hedelmä. En ole koskaan kuullutkaan moisesta. En oikein nyt tiedä, onko sille edes olemassa mitään muuta, suomenkielistä nimeä. Ruotsiksi se näyttäisi olevan taggannona, vaikka tölkin ruotsinkielisessä selosteessa lukeekin "DRYCK MED KOFFEIN OCH GUANABANASMAK". Oli miten oli, guanabanaa sinänsä ei mainita ainesosaluettelossa. Se on piilotettu "luontaisiin aromeihin", mitä se sitten tarkoittaakin. Koska aromi on "luontainen", sen varmaan voisi jopa olettaa olevan oikeasti peräisin oikeasta guanabanahedelmästä. Jos se olisi laboratoriossa syntetisoitu, sitä kai sanottaisiin "luontaisenkaltaiseksi aromiksi". Mutta tiedäpä näistä...
Ja niin, tuo tölkissä isolla komeileva makuaine "SEA-BUCKTHORN" on todella suomeksi tyrni. En oikein tiedä, kumpi sana energiajuoman makuaineena on luotaantyöntävämpi. (En juuri pidä tyrnistä.)
Kokonaisuudessaan tuote on aika hämmentävä. Esittelijä sanoi sitä "Hartwallin uudeksi energiajuomaksi", mutta itse asiassa resepti ja kaiketi koko tuote on tämän South Beach Beverage Companyn (joka ilmeisesti kuuluu PepsiCo-konserniin), ja Hartwall vain tuo sitä maahan. Juoman valmistus ja oletettavasti kai tölkityskin tapahtuu Hollannissa. Suomeksi tölkissä lukee mainitut tuoteselosteet, ravintosisältötaulukko, pieni kuluttajapalvelun leima puhelinnumeroineen sekä "PANTTI PANT 0,15 €". Kaikki varsinainen pakkauksen suunnittelijan kuluttajan luettavaksi tarkoittama mainosteksti on englantia. Miksi näin pitää olla, vaikka tölkkiä on joka tapauksessa täytynyt lokalisoida pakollisten osien (kuten ainesosaluettelon) takia? Ei kai olisi ollut aivan valtavan suuri lisäkustannus vielä kääntää muutkin tekstit? (Etenkin, kun Hartwallin omalla tuote-esittelysivulla on jo näemmä päästy ihan kivaan alkuun.)
12.1.2010
Raumalaista paikannimistöä
Olen tässä tammikuussa pienessä projektiduunissa, jossa tehtävänäni on muutaman kollegan kanssa vatvoa älyttömiä määriä paikannimistöä. Homma alkoi viime perjantaina, ja nyt jo olen havainnut, että Suomessa on todella kummallisia kadunnimiä.
Tänään tuli vastaan muuan Narvinsuonpolk. Ajattelin, että eipä tuo mitään, se on varmaan tässä aineistossa väärin kirjoitettu. Merkkasin jutun asiaankuuluvasti, että tästäpä puuttuu u perästä.
Olin väärässä. Kollega oli törmännyt useampaan -polk-loppuiseen paikannimeen. Koska tapauksia oli monta, hän alkoi ottaa selvää, mistä on kysymys.
Narvijärvi on järvi entisessä Lapin kunnassa, joka vuonna 2009 liittyi Rauman kaupunkiin. Kuntaliitosprosessissa kävi tarpeelliseksi suunnitella uudet nimet teille, joilla oli vanhassa Rauman kaupungissa ja Lapin kunnassa samat nimet. Samassa yhteydessä annettiin nimiä isolle läjälle ennestään nimeämättömiä teitä Narvijärven rannalla. Raumalaista murreylpeyttä noudattaen osa uusista nimistä sai omaleimaisen paikallisen sävyn. Seuraavassa lainaus entisen Lapin kunnan teknisen lautakunnan 27.8.2008 kokouksen pöytäkirjasta:
Ainakin minulle Rauman murteen tärkeimpiä erottavia piirteitä on erittäin runsas loppuheittoisuus, joka tietysti selittää -polk-tyyppiset tiennimet. Toisaalta taas se, ovatko tällaiset viralliset tiennimet mielekkäitä vai eivät, on aivan toinen kysymys. Minua yksi – muista erillään esiintynyt – katraan edustaja onnistui hämäämään, mutta onneksi kollegaani ei.
Sivumennen takerrun vielä Narvijärvi-nimeen. Koska vanhan, nyt Raumaan yhdistyneen kunnan nimi on Lappi, tulin miettineeksi mahdollista saamelaista etymologiaa. Potentiaalia tuntuisi olevan, sillä pohjoissaamen nárvi kantaa merkityksiä 'tuohen ulkokerros, hilpu; ryppy, kurttu, poimu (ihossa)' (Sammallahti, P. 1993: Saamelais–suomalais–saamelainen sanakirja). Olisikohan Narvijärvi siis "kurttujärvi"? Järvessä on ainakin paljon niemiä, jotka saavat sen kartalla näyttämään jokseenkin "poimukkaalta". En osaa kyllä sanoa tämän nimeämisperusteen todennäköisyydestä oikein mitään.
Lisäksi Google Mapsin mukaan järvessä on saari nimeltä Kainussaari, jolle en itse löydä mitään läheskään sopivaa etymologiaa pelkästään pohjoissaamen sanakirjaa pläräämällä. Sen sijaan saarta on näemmä käsitelty Virittäjän vuosikerrassa 1950 sivulla 283! Jahka pääsen johonkin noin kaukaa menneisyydestä Virittäjiä arkistoivaan kirjastoon, käyn katsomassa, ja raportoin löydöksen. Mikäli lukijaa kiinnostaa, voi hän toki sen itsekin tehdä, missä tapauksessa olisi tietysti älyttömän kiva, jos hän käväisisi tuon maininnan meille muille kertomassa. :)
Tänään tuli vastaan muuan Narvinsuonpolk. Ajattelin, että eipä tuo mitään, se on varmaan tässä aineistossa väärin kirjoitettu. Merkkasin jutun asiaankuuluvasti, että tästäpä puuttuu u perästä.
Olin väärässä. Kollega oli törmännyt useampaan -polk-loppuiseen paikannimeen. Koska tapauksia oli monta, hän alkoi ottaa selvää, mistä on kysymys.
Narvijärvi on järvi entisessä Lapin kunnassa, joka vuonna 2009 liittyi Rauman kaupunkiin. Kuntaliitosprosessissa kävi tarpeelliseksi suunnitella uudet nimet teille, joilla oli vanhassa Rauman kaupungissa ja Lapin kunnassa samat nimet. Samassa yhteydessä annettiin nimiä isolle läjälle ennestään nimeämättömiä teitä Narvijärven rannalla. Raumalaista murreylpeyttä noudattaen osa uusista nimistä sai omaleimaisen paikallisen sävyn. Seuraavassa lainaus entisen Lapin kunnan teknisen lautakunnan 27.8.2008 kokouksen pöytäkirjasta:
Narvin rannassa uusia teitä:
Narvin rannassa tiet ovat polk-loppuisia, jolloin ne on helppo yhdistää Narviin.
- Viljaranta
- Rantapankka
- Jukolanpolk
- Pyykkaljo
- Sarvalahdenpolk
- Lammilehdonpolk
- Valkkispäänpolk
- Isokarinpolk (Jukka Seikkula)
- Korplahdentie (huom. ilman i)
- Sarvannokanpolk
- Katinkedonpolk (Lepp., U-Kertt.)
- Salamakallionranta (SKR)
- Vahankivet
- Luukaksenpolk
- Hormantie
- Vähä-Kuminanpääntie
- Kesäkodinpolk
- Seikkulanranta
- Kanttorinpolk (ent.kanttorin mökki)
- Vähäkarinpolk
- Hounilahdenpolk
- Mainistonpolk
- Saturannanpolk
Valkkispäänpolk(kts. 7.)- Pasklahdenpolk
- Hurauksenpolk
- Löylypolk
- Lehtoranta
- Krapurannanpolk
- Karppisenranta
Ainakin minulle Rauman murteen tärkeimpiä erottavia piirteitä on erittäin runsas loppuheittoisuus, joka tietysti selittää -polk-tyyppiset tiennimet. Toisaalta taas se, ovatko tällaiset viralliset tiennimet mielekkäitä vai eivät, on aivan toinen kysymys. Minua yksi – muista erillään esiintynyt – katraan edustaja onnistui hämäämään, mutta onneksi kollegaani ei.
Sivumennen takerrun vielä Narvijärvi-nimeen. Koska vanhan, nyt Raumaan yhdistyneen kunnan nimi on Lappi, tulin miettineeksi mahdollista saamelaista etymologiaa. Potentiaalia tuntuisi olevan, sillä pohjoissaamen nárvi kantaa merkityksiä 'tuohen ulkokerros, hilpu; ryppy, kurttu, poimu (ihossa)' (Sammallahti, P. 1993: Saamelais–suomalais–saamelainen sanakirja). Olisikohan Narvijärvi siis "kurttujärvi"? Järvessä on ainakin paljon niemiä, jotka saavat sen kartalla näyttämään jokseenkin "poimukkaalta". En osaa kyllä sanoa tämän nimeämisperusteen todennäköisyydestä oikein mitään.
Lisäksi Google Mapsin mukaan järvessä on saari nimeltä Kainussaari, jolle en itse löydä mitään läheskään sopivaa etymologiaa pelkästään pohjoissaamen sanakirjaa pläräämällä. Sen sijaan saarta on näemmä käsitelty Virittäjän vuosikerrassa 1950 sivulla 283! Jahka pääsen johonkin noin kaukaa menneisyydestä Virittäjiä arkistoivaan kirjastoon, käyn katsomassa, ja raportoin löydöksen. Mikäli lukijaa kiinnostaa, voi hän toki sen itsekin tehdä, missä tapauksessa olisi tietysti älyttömän kiva, jos hän käväisisi tuon maininnan meille muille kertomassa. :)
2.1.2010
SDA Charity Run Marathon
If you like to start your morning by looking at nerds on a couch speedrunning video games (assuming a European timezone at this hour), go take a look at the Speed Demos Archive. They are having a live run marathon for charity January 1 (6 pm EST) – 3. Very nice way to geek out the whole weekend!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)