Niska on jumissa, silmälasit paskaiset ja nälkäkin kalvaa. Tulin Siulan leffayöstä kotiin joskus yhdeksältä aamulla. Painelin oitis nukkumaan ja heräsin kahdelta iltapäivällä.
Leffayö oli kiva. Pitäisi vain opetella jotenkin ennakoimaan väsymistä. Siinä vaiheessa kun älyää, että nyt ei enää jaksa katsoa tätä leffaa loppuun, alkaa olla vähän myöhäistä turvallisesti lähteä matkalle kohti omaa sänkyä naapurikaupungissa. Simahdin viimeisen elokuvan aikana ihan täysin. Näin Spinal Tap -elokuvan alusta jotain kolme minuuttia ja lopusta saman verran.
Noh, viiden tunnin päiväunien jälkeen on nyt sitten pesty kuuliaisesti pyykkiä ja lueskeltu blogeja. Vaihtelun vuoksi tasa-arvoblogeja! Jaanpa kanssanne vähän lueskelun hedelmiä.
Computers, photos, vegan food, existential angst, linguistics, all things queer.
1 kommentti:
Hih, muistatko mitä katsoitte lähtömme jälkeen? Itsehän poistuin hyvissä ajoin, avauduin matkalla ja päädyin pian mukavasti kotiin, jossa minua rakastavasti valvoen odotettiin. Käyx kateex?
Lähetä kommentti