Somalin adjektiiveista

Eilen olin yleisen kielitieteen laitoksen kielitypologiakurssilla. Seppo Kittilä kertoi erilaisista tavoista tehdä typologiaa ja sivusi myös universaalien käsitettä. Seppo mainitsi muun muassa, että jako substantiiveihin ja verbeihin on nyky tietämyksen valossa jokseenkin absoluuttisen universaalia, mutta esimerkiksi adjektiiveja ei ole kaikissa kielissä.

Tässähän ei sinänsä ollut minulle mitään uutta, mutta se muistutti minua kesällä pläräilemistäni somalin kielen kieliopeista. Somalin kielessä nimittäin adjektiivi-ilmaukset ovat melko erilaisia kuin suomalaiselle tutuissa kielissä.

Somalissa on paitsi varsinaisia "puhtaita" adjektiivilekseemejä, myös verbaaliadjektiiveja, adjektiivipartikkeleita ja adjektiiviverbejä. Suomalaisen silmin "tavallisia" adjektiiveja ovat esim. fudud 'kevyt, helppo', weyn [we:n] 'iso'. Verbaaliadjektiivit rinnastuvat jossain määrin suomalaisiin partisiippeihin: furrid 'avata' > furan 'avattu, auki'. Adjektiivipartikkeleiden ah 'joka on', leh 'jolla on' ja la 'ilman jtkin, -tOn' avulla muodostetaan "denominaalisia" adjektiivi-ilmauksia, esim. qiime [ɢi:me] 'arvo, hinta' > qiima leh [ɢi:ma leh] 'arvokas', shaqo [ʃaɢo] 'työ' > shaqa la [ʃaɢa la] 'työtön'. (Somalinkielen opas ja sanasto, 23–24.)

Kaikkein hauskinta omasta mielestäni somalissa ovat kuitenkin adjektiiviverbit. Niillä ilmaistaan merkitystä 'olla jonkinlainen', siis esimerkiksi jotain sellaista kuin 'kaunis-OLLA' yhdessä sanassa. Vaikkapa siis näin: yar [jar] 'pieni' > yaraansho 'olla pieni'. Tätä verbiä sitten taivutellaan persoonaparadigmassa niin, että saadaan sanottua 'sinä pieni-ole-t' jne. (Somalinkielen opas ja sanasto, 26.)

Lisäksi näyttää olevan niin, että ainakin osassa adjektiiveja ominaisuuden substantiivinen nimi on tunnusmerkittömämpi kuin varsinainen adjektiivi. Muuan löytämäni sivusto mainitsee mm. gaab 'shortness' > gaab-an 'short'. (SOMALIS — THEIR HISTORY AND CULTURE: The Somali Language.)

Luennolla tulin somalin kieliopin muistelemisen jatkoajatuksena miettineeksi peilausta suomen kieleen. Joissain suomen kieliopin nurkkatapauksissa tulee joskus miettineeksi adjektiiviuden rajan hämärtämistä, venyttämistä tms. Esimerkiksi komparointia voi suomen kielessä harrastaa muistakin asioista kuin adjektiiveista: mennäänpä rannemmaksi/oikeammalle/keskemmälle/tuonnemmaksi.

Komparoinnin erikoisuuksien lisäksi mietiskelin eilisellä luennolla myös joistain väreistä muodostettavia "adjektiiviverbejä": vihertää ja ruskehtaa. Olisipa veikeää, jos moisten kaltaisia voisi muodostaa mistä tahansa adjektiivista: kellertää, ruskehtaa, punertaa, sinertää, ?mustahtaa, ?valkehtaa/-rtaa, ?pinkihtää/-rtää, ?matalahtaa/-rtaa, ?väärähtää/-rtää, ?kauni(i)htaa/-rtaa jne. Minusta ei kuulosta ihan täysin epäkieliopilliselta sanoa "kylläpä sinä nätihdät (< nätti) tänään", enemmän tosin "kylläpä sinä nätirrät". Eri asia on sitten tieysti, missä määrin 'x y-htAA' tai 'x y-rtAA' tarkoittaa samaa kuin 'x on y_(adj.)'. Jokin, mikä kellertää, on kai jotenkin vähemmän keltainen tai ei yhtä kiistattomasti keltainen, kuin jokin, mikä on keltainen?

Voi olla, että jatkan aiheesta joskus toiste, jahka olen jaksanut plärätä Ison suomen kieliopin kuvauksen mainituista johtimista. Tässä vaiheessa oli kai pointtina lähinnä havaita, että adjektiivius ja siihen liittyvät asiat ovat veikeitä monissa kielissä, myös suomessa.

Lähteet

• KAJAVA, MAIJA et al. 1992: Somalinkielen opas ja sanasto : suomi–soomaali–English, soomaali–suomi–English. Suomi–Somalia seura, Helsinki.
• SOMALIS — THEIR HISTORY AND CULTURE: The Somali Language. Verkkolähde: http://www.cal.org/CO/somali/slang02.html. Noudettu 10.9.2008.