26.4.2011

Vanha tottumus

Tänään oli töissä puhe kotipaikkakuntani paikannimistä. Tulin sanoneeksi, että "mun vanhemmat asuu kylässä nimeltä X". Vasta 10 minuuttia keskustelun jälkeen muistin, että eihän mulla olekaan enää kuin yksi.

:(

18.4.2011

Optikolta soitettiin

  • "moi kuule sun silmälasit on tullu, ja aurinkolasit on tullu kans, mut täs on nyt hei sattunu joku virhe"
  • "aijaa?"
  • "joo kato hei näis aurinkolaseis on nyt naisten sangat, ja mä luulen et niis sun sovittamissa on ehkä ollu väärä viivakooditarra tai jotain, et mä oon täs nyt yrittäny selvittää. nii sitä vaan soitin, et muistaksä yhtään, millaset sangat sä valitsit?"
  • *kuvailen sangat*
  • "aijaa sä otit nää! just joo, eiku hei kyl nää sit on sun! no ei sitte mitään ongelmaa, et tuu vaan huomenna hakee. kymmeneltä avataan!"

Kaveri oli ihan vaan olettanut, et kun oli naisten sangat, niin pakko olla virhe, ja jäänyt sitten puoleksitoista tunniksi ylitöihin selvittämään, että miksi tehtaalta on tullut väärät sangat. Jos olisi sovitusti lähettänyt tekstiviestin jo iltapäivällä (siis aukioloaikana), niin olisin saanut lasini jo tänään! Mutta tärkeämpää oli suojella asiakkaan maskuliinisuutta, kuin tiedottaa tilauksen saapumisesta mahdollisimman pian.

17.4.2011

Suomen kielen graduille sopiva LaTeX-pohja

Päätin modularisoida gradussa käyttämäni LaTeX-määrittelyt, jotta niistä voi joku muukin hyötyä.

Version 0.1 voi imuroida tästä: http://www.tuomo.fi/latex/HY-suomi-gradupohja-0.1.tar.gz.

Uusimman julkaisun saa tästedes osoitteesta http://www.tuomo.fi/latex/HY-suomi-gradupohja-latestrelease.

Lisäksi voi seurata suoraan git-repoa:

git clone http://www.tuomo.fi/latex/HY-suomi-gradupohja.git mun_gradu

Tässä ohjeet paketin README-tiedostosta:
LaTeX-pohja Helsingin yliopiston suomen kielen pro gradu -tutkielmille
VERSIO 0.1 -- 17.4.2011

Tämä on Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineen pro gradu -tutkielmalle asettamien muotosääntöjen mukainen LaTeX-pohja. Ohjeet ovat saatavilla osoitteesta <http://www.helsinki.fi/hum/skl/opiskelu/ohjeet.pdf>.

Jos havaitset, että pohja on jollakin tavalla ohjeiden vastainen, olethan kiva ja ilmoitat asiasta.

Pohja käyttää seuraavia paketteja, jotka eivät ole mitään kovin erikoisia, vaan sisältyvät ainakin Ubuntun kokoelmista saatavaan TeX Live -ohjelmistoon:
  • mathptmx (ei pakollinen, jos tykkää Computer Modern -fontista)
  • babel
  • setspace
  • fancyhdr
  • natbib
  • geometry

1. KÄYTTÖ LINUXILLA, BSD:LLÄ TAI MUULLA UNIX-TYYPPISELLÄ

1.1 ASENNUS
Ubuntussa ainakin seuraavat paketit:

# aptitude install texlive \
texlive-lang-finnish


Ehkä myös:

# aptitude install texlive-generic-extra \
texlive-generic-recommended \
texlive-humanities texlive-extra-utils


Makefilen käyttöä varten:

# aptitude install make

1.2 KIRJOITTAMINEN
Tiedostoon gradu.tex ei tarvitse tehdä muutoksia *juuri mitään* muutoksia. Ainoastaan alun \documentclass-riviltä saattaa olla tarpeellista poistaa sana "draft" — se on asetus, joka merkitsee mustilla palkeilla ladontaongelmia, kuten ylitäysiä rivejä.

Kansilehden tekstit tulevat tiedostoihin kansilehti/-hakemistossa. Otsikko tulee tiedostoon kansilehti/otsikko.tex, oikean alanurkan tiedot tiedostoon kansilehti/alanurkka.tex.

Kirjoita dokumentin sisällöt tiedostoihin (tai tiedostoon) tex/-hakemiston alle. Viittaa näihin tiedostoihin \input{}-komennolla tiedostosta input-lista.tex.

Hakemisto img/ on olemassa valmiiksi mahdollisia kuvaliitteitä varten.

Laita lähdeviitelistat bib/-hakemistoon, ja viittaa myös näihin tiedostossa input-lista.tex komennolla \bibliography{}.

Koska tiedostoa gradu.tex ei tarvitse editoida, voit päivittää suoraan sen päälle uusimman version, jos siihen tulee muutoksia.

Yleisopas LaTeXin käyttöön löytyy esimerkiksi osoitteesta <http://en.wikibooks.org/wiki/LaTeX>.

1.3 VALMIIN TIEDOSTON KOKOAMINEN
PDF-tiedosto:

$ make pdf

DVI-tiedosto (et varmaankaan tarvitse):

$ make dvi

1.4 KOKOAMISESSA LUOTUJEN TIEDOSTOJEN POISTO
$ make clean


2. KÄYTTÖ WINDOWSILLA TAI MACILLÄ

Muuten sama kuin yllä, mutta opettele itse LaTeXin asentaminen, koska mä en osaa lol.

Lisenssistä en koodauksen hurmiossa versiossa 0.1 huomannut mainita mitään, mutta siis ihan vapaata kamaahan tämä on. Luovun kaikista tekijänoikeuksistani tässä yhteydessä julkaistuun itse kirjoittamaani materiaaliin ("public domain"). Teosta saa käyttää, esittää, muokata ja kopioida ihan miten huvittaa.

Edellä mainittu ei koske tiedostoa HY-suomen-kieli.bst, sillä se on työkaluohjelmalla generoitu, eikä ole siis oma teokseni. Kyseisen tiedoston kopiointia koskeva lisenssi sisältyy tiedostoon itseensä, ja esitän sen myös tässä:
%% Copyright 1994-2005 Patrick W Daly
% ===============================================================
% IMPORTANT NOTICE:
% This bibliographic style (bst) file has been generated from one or
% more master bibliographic style (mbs) files, listed above.
%
% This generated file can be redistributed and/or modified under the terms
% of the LaTeX Project Public License Distributed from CTAN
% archives in directory macros/latex/base/lppl.txt; either
% version 1 of the License, or any later version.
% ===============================================================

edit 6.5.2011: Tässähän oli jäänyt ihan väärät linkit. Korjasin.

6.4.2011

Best spam ever

From: (redacted)
Subject: Free heroin shipping!
To: misc@openbsd.org

FREE HEROIN SHIPPING!


1. Heroin, in liquid and crystal form.
2. Rocket fuel and Tomohawk rockets (serious enquiries only).
4. New shipment of cocaine has arrived, buy 9 grams and get
   10th for free.

Everebody welcome, but not US citizens, sorry.

ATTENTION. Clearance offer. Buy 30 grams of heroin, get 5 free.

Please contact: (redacted)@gmail.com 

PHONE (redacted)
FAX (redacted)

Afghanistan

20.3.2011

Tietotekniikan kielipolitiikkaa

Tietotekniikka on erikoisala, joka elää, päivittyy ja muuttuu koko ajan. Ala on ylivoimaisen englanninkielinen ja Amerikka-keskeinen – ainakin ollut perinteisesti. Suomessa on vuosikymmenet yritetty pysyä perässä ja vaihtelevalla menestyksellä suomentaa tietoteknistä sanastoa. Aihe on tulenarka monilla harrastajien IRC-kanavilla, sillä käännökset ovat usein epämääräisiä, tyylillisesti kankeita tai vähintään jäljessä kehityksestä. Minun on pitänyt jo pitkään blogata suomenkielisestä tietokoneterminologiasta, koska siinä on mielestäni muutamia ongelmia ja siksi potentiaalia tutkimusaiheeksi.

2000-luvun maailmassa Kiina on valtavaa kyytiä kasvava talous- ja teknologiamammutti. Kiina on yhteiskuntana tunnetusti kommunistinen ja muutenkin omintakeinen länsimaisesta näkökulmasta. Luottamus länsimaihin ja varsinkaan kapitalismiin ei kai ole korkeimmillaan, joten Kiinassa on ymmärtääkseni jo pitkään painotettu omalähtöistä ja kommunistiseen valtiomalliin sopivampaa tietotekniikkaa. Esimerkiksi 1990-luvun lopulla Kiinan tiedeakatemia aloitti Red Flag Linux -projektin, jonka tarkoituksena oli luoda laadukas kiinalainen Linux-distribuutio kiinalaisiin tarpeisiin. Maailmalla katsottiin tämän tarkoituksena olevan vähentää kiinalaisten riippuvuutta amerikkalaisista Microsoft-tuotteista jne.

Selailin tässä kiinalaisen tietokonevalmistaja Lemote Technologyn (jonka tuotteesta muuten lisää myöhemmin!) foorumia Google-kääntäjän avulla, ja silmiin pisti tämä ketju, jossa näyttää olevan keskustelua siitä, millä kielellä ohjelmistokehitystä Kiinassa pitäisi tehdä: englanniksi vai kiinaksi. (Tässä alkuperäinen kiinankielinen sivu: 中文编程: 把别人学英语的时间用来学计算机.) En ole vielä lukenut kovin pitkälle, enkä tiedä kuinka mielekästä konekäännöstä on lukeakaan, mutta tähän mennessä keskustelu on näyttänyt hyvin kiinnostavalta. Kiinaa osaavalle tämä juttu on varmasti vieläkin mielenkiintoisempaa.

Olen keskustellut jonkin verran esim. irkissä siitä, kannattaako ohjelmointia tehdä suomeksi vai ei. Itse teen nykyään kaiken ohjelmoinnin englanniksi: muuttujien nimet, kommentit ja dokumentaatiot. Suurin syy on se, että käyttämieni ohjelmointikielten syntaksit kuitenkin pohjautuvat englannin kieleen, joten jos koodin sekaan ryhtyy työntämään suomea, on tuloksena kohta päänsärkyä aiheuttava sekamelska.

Joka tapauksessa pohdinnanarvoisia juttuja kaikissa ei-englanninkielisissä kulttuureissa!

9.3.2011

HS: Siviilipalvelus halutaan avata naisille

<@Zet> http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sivii
lipalvelus+halutaan+avata+naisille/1135264394473
<@Zet> discuss
<@Zet> omasta mielestäni helvetinmoista 
       vittuilua ja pelleilyä
<@Zet> siviilipalvelus on valtion asettama 
       rangaistus eettisistä ja 
       uskonnollisista syistä asepalveluksesta 
       kieltäytyville asevelvollisille (tässä 
       maassa miehille)
<@Zet> (ja yli n päivää asepalvelusta 
       suorittaneille naisille, jotka 
       kieltäytyy jatkamasta)
<@Zet> samaan aikaan sivari on paikka ja 
       instituutio, joka yhdistää tuhansia 
       vakaumuksensa eteen nöyryyttävän 
       työpalvelun suorittaneita ihmisiä
<@Zet> vuosikymmeniä perinnettä ja yhteistä 
       hedelmällistä herravihaa
<@Zet> mua loukkaa, että asevelvollisuuden 
       perimmäisten arvokeskustelujen ja 
       oikeiden ongelmien purkamisen sijaan 
       nää päättää että no päästetään sinne 
       sit vapaaehtoisia naisia leikkimään ja 
       "hakemaan työkokemusta"
<@unihorse> työkokemusta wtf
<@Zet> "Kehittämistyöryhmän mukaan 
       siviilipalvelus tarjoaisi naisille 
       työharjoittelun tapaan tilaisuuden 
       saada työkokemusta."
<@Zet> ihan ku nuorten työllistymisessä ei 
       olis ongelmana nimenomaan se, että 
       työnantajalla on niskaote
<@Zet> pompotetaan harjotteluista ja 
       pätkätöistä toiseen
<@Zet> nii nyt sit on ihan jepa, että 
       sivarista tehdään kaikille ihmisille 
       ihan varteenotettava tapa tutustua 
       työelämään
<@Zet> puretaan tavanomainen työsuhde siitä 
       pois kokonaan!
<@Zet> kaikki nuoret vaan asumaan joko 
       kasarmille tai työnantajan osottamaan 
       kämppään
<@Zet> elämään paskalla päivärahalla

edit: Täällä AKL:n kanta laajemmin kehittämistyöryhmän mietintöön

25.2.2011

Riku Nieminen selittää Munamiehen ääntä



Kohdassa 3:35. Opettelen tuonkin vielä jossain vaiheessa.