V niin kuin...

Tänään eräällä luennolla käsiteltiin sananalkuista v:tä sellaisissa sanoissa, joissa ensitavun vokaali on labiaalinen eli pyöreä eli o, ö, u tai y. Keskustelussa luennoitsijat A ja B esittelivät vuohi-sanan etymologiaa. Sana on lainanantajakielessään (kantabaltissa muistaakseni) alkanut tavulla, jossa on ollut pelkkä pitkä o.

Luennoitsija A: Näissä sananalkuisissa oo- ja uo-tavuissahan ilmenee usein tällaista v:n ilmaantumista ja katoamista, mikä on tietysti ihan luonnollista. Jos te vaikka kokeilette ääntää tämmöistä uo uo uo niin helpostihan siitä tulee wouwwouwwouwwou, eli siinä tulee tällaista veemäistä ääntä.
Luennoitsija B: Todella veemäistä.

Ja sitten meitä nauratti.